Alkaa kouluhommat väistyä tieltä ja aikaa on reilusti enempi. Wilman totikset on lähteneet pyörimään kesää ja kokeita silmällä pitäen. Liikeet alkaa kaikki olla rakennettu, esteitä lukuunottamatta. Häiriöön siedätys on nyt siis työnalla. Edistystäkin näkee jo parista kerrasta.

Kentälle (eli nyt lumien aikaan parkkipaikka ) menoon joudutaan keskittymään oikeen kunnolla ja siinä kontakti herpaantuu helposti, mut kun likka lämpenee pysyy keskittyminen hyvin yllä. Viime treeneissä otettiin ekaa kertaa ilmottautuminen, ilman pari ja ilman kättelyä.Häiriö koira tottisteli kuitenkin jo vieressä ja tuomarin oli vastustamattoman hyvän tuoksuinen Wilin mielestä. Parin toiston jälkeen kuitenkin malttoi pitää paikkansa ja kontaktin ilmon aikana. Tätä otetaan nyt joka treenikerta.

Toisen koirakon nouto oli Wimmille alussa tiukka paikka, mutta siinäkin päästiin eteenpäin. Noutoa otettiin useampi putkeen, jolloin pääsin puuttumaan Wilin käytökseen. Oltiin perusasennossa muutaman metrin päässä, kapulan heitto sai Wilman nousemaan eka pystyyn ja nouto käskyllä otti jo askeleitta koirakkoa kohti. Palautin neidin paikalleen aika tiukalla otteella ja kontaktin saaminen olikin haaste. Seuraavalla kerralla ei enää noussut seisomaan, mut kontakti katkes ja jouduin antaa palautetta. Viimeisissa heitoissa kontakti katkes mut en ehtiny puuttumaan, kun kontakti palautui ja lopulta Wilma ei enää reagoinut muuta kun korvan heilautuksella toisen koirakon noutoon. Systemaattinen oppiminen siis, näitäkin jatketaan seuraavissa treeneissä.

Ja paikallamakuu on ihan oma lukunsa ... siitä joskus sit lisää.