Tottista on otettu vaa kotona... ihme ja kumma, Kamu pelittää makkaralla . HK blöö maistuu niin hyvin et seuraaminen on jopa parempaa, kun pallolla. On sit pihalla seurautettu, eikä sen ihmeempää ole tehty.

Wilma neitokainen on myös saanut tottista, aktiivia kun kaipaa on joka päivä tottisteltu pikkasen. Istumista ja seuraamista lähinnä, ettei reisi rasitu. Istumisessa on lisätty kestoa ja pituutta. Nätisti Wilma jo istuu paikallaan kun kävelen 10 askelta.

Nouto sai uuden käänteen. Puhelimessa juorutessa neito tuo lelua nätisti käteen... joka kerta hienosti. Otin sit namit mukaan ja palkkasin kun lelu toi. Ja tää toimi siis vaan kun olin puhelimessa . Pari päivää tein juoruilun ohessa ja sit ilman luuria... no toimihan se . En tajua, enkä edes yritä. Anteeksi vaan kaikille linjan toisessa päässä olleille, jos vaikutin hieman sekavalta.

Pari jälkeä on Wilmalle ajettu, hyvin on menny. Yhden sai vieraan tallaamana.  U -mallinen jonka keskeltä halkaisi polku. Ja polkua pitkin meni tietenkin kaksi koiran ulkoiluttajaa ja koirat  imivät namit polulta. No, Wilma ajoi jäljen kuten ennenkin. Pikkasen pää kääntyily polulla, mut yli mentiin itsenäisesti ja jatkettiin jälkeä. Yhdessä kaarroksen kohdassa meni ohi jäljen, pidättelin ja neiti palas jäljelle. Hyvin on oppinut askeleet etsimään . Loppupalkalla minä sit munasin. Odoti josko menis ite maahan, no ei menny... avitin kädellä tuttuun tapaan, ja meni poikittain... siirsin esinettä eteenpäin jotta Wilma olis suoristunut, mut ei oikeen onnistunut. Neiti yritti jatkaa jälkeä, esineestä piittaamatta. Palkkasin lopulta kun meni maahan, vaikkei suoraan. No ainakin mä ite opin taas jotain .

Pitäistä tehdö viel muutama jälki ennen pakkasten yltymistä, mut olen räkätaudissa... saa nähä miten kauan pellolle uskaltaa viel mennä.